1

Pekka Honkanen pystyttää pankkipalveluita Irakissa

Pankkiasiantuntija Pekka Honkasen passiin on viime aikoina kertynyt Lähi-idän paikannimiä kuten Dubai, Beirut ja Amman. Selvästi eksoottisin niistä on kuitenkin Erbil.

Tuntuu oudolta, että juuri Erbil valikoituu suomalaisen työmatkan kohteeksi. Kysymyksessä on ikivanhan Silkkitien kauppakaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Irakin Kurdistanissa. Samalla paikalla Aleksanteri Suuri löi persialaiset 331 eKr. Silloin sitä kutsuttiin Gaugamelaksi.

Honkasella on arvoitukseen selkeä vastaus. Hän kertoo neuvovansa irakilaisille, miten rakennetaan pankkipalveluja kansalaisille ja talouselämälle.

Honkanen, 58, on pystyttänyt maksu- ja korttijärjestelmiä jo kymmeniä vuosia. Hän on tehnyt sitä Suomessa ja Itä-Euroopassa, muun muassa Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä ja Virossa.

Alkuun hänen työnantajansa oli OKO, nykyisen Pohjola Pankin edeltäjä, ja sitten kansainvälinen luottokorttiyhtiö Visa.
Sen organisaatiossa Honkanen vastasi entisten sosialistimaiden, Lähi-idän ja Afrikan markkinoista ja kiersi myymässä brändiä sinne, mistä kansainvälisille standardeille perustuva maksujärjestelmä puuttui.

Viimeksi hän perusti Suomeen IKEAn pääomistajan Ingvar Kampradin Ikano-rahoitusyrityksen tytäryhtiön. Nyt hän työskentelee omaan laskuunsa.

Irak on rikas valtio, maailman kolmanneksi suurin öljymaa, jonka osuus todetuista globaaleista öljyvaroista on kymmenen prosenttia.

Periaatteessa sillä on hyvät edellytykset rakentaa vauras ja hyvin toimiva yhteiskunta. Käytännössä se ei ole helppoa, sillä maan sisäinen turvallisuus horjuu yhä, vaikka väkivalta onkin vähentynyt.

30 miljoonan ihmisen väestöstä puolet on alle 20-vuotiaita. Se tarkoittaa sitä, että eläkepommi ei ole Irakin ensimmäinen uhkakuva. Toisaalta se merkitsee sitä, että nuorisolle on pakko keksiä pian järkevää tekemistä. Työttömyys nousee virallisten lukujen mukaan 20 prosenttiin, mutta epävirallisten arvioiden mukaan se on jopa 30 prosenttia.

Pankit vuonna 0
Honkasen mukaan rahaliikenteen perusrakenteilla on tärkeä rooli Irakin kaltaisessa maassa. Pankkitoiminnan laajentuminen auttaa markkinoita kasvamaan, sillä pankin välityksellä tuntemattomankin kanssa voi käydä kauppaa.

”On helppo maalailla visioita siitä, millainen on pankkitoiminnan hyvä infrastruktuuri. Sitä pitää kuitenkin rakentaa askel kerrallaan, ja joka askeleen pitää palvella jonkin tietyn asian hoitamista.”

Saddam Husseinin diktatuurin jäljiltä Irakin pankkien tilanne oli heikko. Omat pääomat olivat niukat ja esimerkiksi tietoliikenneinvestoinnit oli laiminlyöty.

Suomi oli noin 50 vuotta sitten rahataloudeltaan paljolti samassa kehitysvaiheessa kuin Irak nyt. Työnantaja maksoi palkat seteleinä ja kolikoina pienissä paperipusseissa, ja palkansaaja kiikutti sitten rahat kotiin, kauppaan, vuokraisännälle tai pankkiin.

Käytäntö muuttui, kun palkka pankkiin -idea teki läpimurtonsa. Uusi, tietokoneisiin perustunut järjestelmä helpotti ihmisten ja yritysten elämää, kun käteisen käyttö väheni ja rahat siirtyivät turvallisesti pankkitileille. Kansantalous hyötyi, kun palkkatilien talletusvarat olivat käytettävissä pankkien luotonantoon.

Seuraavan suuren harppauksen Suomi otti 1980-luvulla, jolloin pankkikortit ja -automaatit otettiin käyttöön ja niistä tuli pankkipalveluiden perusvälineitä.

Kortit, tietokoneet ja tietoliikenne mahdollistavat sen, että Irak voi kehittää yhdellä kertaa modernit pankkipalvelut, joiden luomiseen Suomelta meni vuosikymmeniä.

TBI – erikoinen pankki
Honkasen mukaan myös Irakissa on järkevää rakentaa palkka pankkiin -järjestelmä. Siitä hyötyy myös verotuloja tarvitseva julkinen valta, sillä maksetuista palkoista syntyy virallisia dokumentteja. Uusi automatiikka palvelee myös yritysten välistä maksuliikettä.

Väline, jolla ihmiset käyttävät pankkitilejään, on nykyaikana kortti.

”Ilman sitä suuret ihmisjoukot eivät voi käyttää pankkipalveluita.”

Honkasen mukaan irakilaisten kannattaa käyttää kansallisessa projektissaan kansainvälisiä standardeja: hyllytavara tulee halvemmaksi kuin tuote, joka räätälöidään pieniä markkinoita varten.

Honkanen toimii Irakissa valtion omistaman Trade Bank of Iraqin (TBI) pääjohtajan neuvonantajan roolissa.

TBI:n taseen loppusumma on 14 miljardia dollaria, suunnilleen sama kuin suomalaisella Aktialla. Pankki on hyvin hoidettu ja vakavarainen, joten se pystyy hankkimaan jälleenrahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta.

Vahva ja ketterä pankki yrittäisi normaalisti syrjäyttää kilpailijat markkinoilta. Sen sijaan TBI auttaa ”pikkuveljiään” – toisia pankkeja. Valtio on antanut sille tehtäväksi kehittää pankkijärjestelmää, ja TBI käyttää siihen kaikki voittonsa.

Erbilissä ja Bagdadissa TBI:llä on jo joitakin Visa-automaatteja. Honkanen ennustaa, että ennen kesää 2010 myös muut pankit alkavat laskea liikkeelle maksukortteja TBI:n tuella.

”Tämä työ on kivaa”
Suomalaisen on Honkasen mukaan varsin helppoa toimia Irakissa, koska meikäläiset koetaan puolueettomiksi ja teknologisesti eteviksi.

Honkanen neuvoo ja kouluttaa irakilaisia asiakkaitaan ja hoitaa TBI:n ja sen irakilaisten partnerien suhteita kansainvälisiin korttiyhtiöihin päin. ”Toistaiseksi työ on ollut aika teoriapainotteista.” Honkanen muistuttaa, että irakilaiset ovat vanha kauppakansa; perinne edistää uusien asioiden omaksumista.

Honkanen on itsenäinen yrittäjä, pankkikonsultti. Hän ei suunnittele eläkkeelle jäämistä vielä pitkään aikaan, sillä hän pitää työstään.

Siihen on kaksi pääsyytä: ”Tämä on kivaa. Ja homma ei valmistu siinä ajassa, mitä minulla on työikää jäljellä.”


Suomen kuva lehti

About finraq